keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Marian Keyes; Lucy menee naimisiin

K-kirjaimen kanssa ei käynyt oikein hyvin. Hyllyt pullistelisivat tavallistakin tavallisempaa K-kirjaa ja sitten minä menen valitsemaan niiden kaikkien joukosta tämän kaikkien aikojen pohjanoteerauksen. Eikä minulla ollut vaihtoehtoista Koota. Okei, olisin ehkä muutenkin lukenut tämän läpi, koska teen sen vaikka hampaat irvessä, jos en muuten. Periaatteesta.

Äitini nimittää näitä naisten romanttisia hömppäkirjoja missiromaaneiksi, joten käytän nyt samaa sanaa. Lucy menee naimisiin oli missiromaaneista kaikkein kurjimpia. En tiedä oliko tässä mitään hyvää. Kirjan nimikin oli ihan kauhea.

Jos tässä oli juoni, niin se oli aika olematon, Sitä Oikeaa metsästetään (säästäkää minut tältä!) ja lopulta löydetään, mutta tietenkin vasta kun on käyty läpi vääriä vaihtoehtoja. Hohhoijaa. Päähenkilö on tyhmä, hänen ystävät ovat omituisia, miehet ovat pettureita, paitsi Se Oikea, jota ei tunnisteta Oikeaksi ennen kuin kirjan lopussa.

Yksi palkinto tälle kirjalle kuitenkin menee: kamalin kansikuva kautta aikojen, vai mitä sanotte tästä:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti